Entäs sitten, kun et voi taistella, etkä paeta? Se on pelon helvetti. Sinne joutuu se, joka joutuu pelkäämään lapsensa menettämistä. Se on sitä, kun olet täysin kädetön, etkä voi tehdä mitään, Olet vallitsevien olosuhteiden armoilla. Tällaisia tapahtumia ovat mm. lapsen vakava sairastuminen, vammautuminen, päihderiippuvuus, katoaminen, epäinhimillisiin oloihin joutuminen esim. panttivangiksi tai vankilaan. Voit vain toivoa ja ehkä rukoilla.
Jokainen vanhempi varmasti pelkää lapsen menettämistä, mutta silloin kun se tulee todelliseksi, sitä ei voi tietää, kuin toinen, joka on kokenut saman pelon helvetin. "Ymmärrän sinua" saattaa joku sanoa. Älä sano, koska et voi ymmärtää, jos et ole itse kokenut samaa, jos edelleen muistat syödä ja nukahdat illalla levolliseen uneen. Sillä kaikki normaali on kadonnut pelossa elävän elämästä.
Mikäli pahin tapahtuu, menettää lapsensa, ovi avautuu pois pelon helvetistä. Pelko häviää ja alkaa surutyö, joka kestää aikansa, mutta ikävä ja suru jäävät hiljaisiksi matkakumppaneiksi. Oli lopputulos mikä tahansa pelon helvetistä astuu ulos aina iho ohuempana. Tulee herkäksi kaikelle negatiiviselle; manipuloinnille, syyllistämiselle ja hyväksikäyttämiselle jne. "Mielummin yksin, kuin huonossa seurassa." Toisaalta taas kiitollisuus ja rakkaus lisääntyy niitä läheisiä ja ystäviä kohtaan, jotka ovat vilpittömästi tukeneet ja jaksaneet seistä rinnalla vaikeassa ja pelottavassa elämäntilanteessa.
Allaoleva blogiteksti käsittelee naista, joka on käynyt helvetissä. Sopineeko myös mieheen? Voi olla, että mies on vähän erilainen, en tiedä?
https://www.elephantjournal.com/2016/08/how-to-love-a-woman-who-has-been-to-hell-back/
Kathy Parkerin blogista löytyy paljon mielenkiintoisia tekstejä:
https://kathyparker.com.au/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti