tiistai 8. elokuuta 2017

Laiska puutarhuri

Puutarhassani on jonkin verran perennoja ja pensaita, jotka uskollisesti nousevat/kukkivat joka vuosi komeasti, vaikka emäntänä onkin laiska puutarhuri. Puutarha on puolivilli. Luonnonkasveja pukkaa sieltä täältä. Toisia en henno kitkeä ja toiseen puolen vaikuttaa se laiskuus.  Minua ei myöskään viehätä geometria ja liikasiisteys puutarhassa.


Tämä urhea Pioni on kukkapenkkini kaunistus, vuodesta toiseen.

Puutarhassa on vain yksi ns. kukkapenkki. Siinä on käynnissä jatkuva taistelu vuohenputkia vastaan. Tunnustan, olen häviöllä tässä taistelussa. Tiedän, että jotkut ovat voittaneet taistelun jatkuvalla nyppimisellä, mutta minusta ei ole siihen.

Sain kolme vuotta sitten kuvislapsiltani kolme miniruusua. Ne ovat talvehtineet pimeässä perunakellarissa +5 asteessa . Ne eivät ole enää todellakaan miniruusuja. Kukkineet koko kesän.

Tämä taitaa olla nimeltään Kesähortensia (saa korjata,jos ei olekaan).


Palavarakkaus  Neidonruusujen keskellä

Pidän kyllä pihatöistä, mutta kuten sanottu olen laiska; kun nyppiminen ja muu puuhastelu alkaa nyppiin, niin välineet lähes tipahtavat käsistä, ja jäävät niille sijoilleen. Tästä johtuu se, että puutarhavälineet ovat jatkuvasti hukassa. Inhoan etsimistä. Aina välillä tulee sitten ostettua uudet välineet kadonneitten tilalle, kunnes yht'äkkiä esim.oksasaksia onkin kolmin kappalein, kunnes taas kaikki ovat hukassa. Yritän tulla huolellisemmaksi, lupaan.

Neidonruusulla on niin ihana, huumaava ja voimakas tuoksu. Harmi, että melkein aina kun se kukkii, sataa. Kukinnot ja nuput menevät helposti pilalle. Tänä kesänä ei kuitenkaan niin paha. 


Tämä Verenpisara talvehtii myös perunakellarissa. Silläkin on ikää useampi vuosi (ehkä kuusi vuotta). Siitä on moni saanut terveitä ja vahvoja yksilöitä kotipuutarhaansa.


Jasmiini on juuri tällä hetkellä komeassa kukassa. Ja tuoksu on ihana.





Tai voishan se olla Fool's Garden, Lemon Tree. 

Kimalaiset ovat erityisen suojelun alla puutarhassani. Joskus uima-altaasta löytyy kimalaisia. Poimin ne ylös ja asettelen ne aurinkoon kuivumaan. Mikäli on kylmä sää, ja näyttää siltä, että kimalaisystäväni ei tokene, vien ne verannalle ja lämmitän niitä hiustenkuivaajalla. Kun pörisijä virkoaa, saattelen sen lempeästi pihalle. Hätätapauksessa tarjoan kukkasia tai hunajaa/sokerivettä.

Tänä kesänä kimalaiset olivat tehneet pesän puuvajaan. Tarkoitus oli laittaa ulkona kuivuneet klapit vajaan, mutta se nyt siirtyi syksylle. Odotellaan rauhallisesti, että pesimäkausi on ohi.





Orkideani on pysynyt hengissä viisi vuotta. Näillä hoito-ohjeilla olen onnistunut: Kymmenen päivän välein upotan sen ruukkuineen (läpinäkyvä) puoleksi tunniksi veteen. Upotuksen tarpeen näkee myös siitä, että ruukussa olevat juuret ovat harmaahkot. Silloin, kun ei ole kukintaa, annan sille orkidearavinnetta. Myös kaarnanpaloja ruukussa voi uudistaa samalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kärpänen katossa 2

  Minun todellisuuteni sinun todellisuuttasi vasten! Laukaa läksy 6.11. 2023 Hei taas! Olen se tunnettu kärpänen katossa. Muistanette...