tiistai 1. elokuuta 2017

Runoilija Outopäivät-taidefestivaaleilla





Vaatimattomuus kaunistaa- Älä piilota kynttilääsi vakan alle. Siinä on oiva tasapaino. Molempia sopivissa määrin. Suomalaisten sananlaskujen yin ja yang.

Olin viikonloppuna Joutsassa Taidelaitos Haihatuksessa. Osallistuin runokisaan "PoetrySlam". Ajattelin, että ennen en voi kutsua itseäni runoilijaksi, ennenkuin esitän julkisesti omia runojani. Toinen ajatus oli se, että jos en pärjää kisassa, niin olenko vielä tyytyväinen runoihini ja pystynkö seisomaan vielä niiden takana. Hyvältä tuntui, kun menimme ensimmäisen kierroksen jälkeen tauolle ja  takanani istunut mies sanoi minulle: "Olisi ollut oikeusmurha, jos et olisi päässyt jatkoon".

No, en tietenkään voittanut kisaa, mutta en jäänyt viimeiseksikään. Olin siinä puolivälin paikkeilla. Tosin foorumi taisi olla hiukan väärä. Minun edustaamaani genreä ei ollut toista. Kisan voitti nuori poika räp-runoilulla. Hän olikin tosi hyvä ja ansaitsi voittonsa. Hyvin tässä kuitenkin kävi. Voitin itseni. Olen entistä tyytyväisempi omaan runoiluuni ja ehdottomasti jatkan sitä.

Ennen runokisaa oli Croquis-piirustusta. Taidefestivaalien järjestäjät olivat lupautuneet alastonmalleiksi. Nurmikolle kokoontui lähes toistakymmentä piirtäjää, joista suurin osa taisi olla kuvataiteilijoita. Joukossa minä, ensikertalainen. Ystäväni, kuvataiteilijan, rohkaisemana minäkin aloin raapustaan. Vähän kyllä jännitti, pelotti ja hävetti olla todella taitavassa joukossa. No, sain kuitenkin jotain aikaan.

Rohkeasti julkaisen nämä. Kelvollisia minulle.

Tämä syntyi, kun sain aikaa. Ei sekään virheetön ole, mutta kelvollinen. Olen vaan niin toivottoman hidas.

Koko yö meni valvoessa. Kämppis nukahti, mutta minulle ei uni tullut silmään. Lähdinkin sitten yönuotiolle, jossa istuskeli porukkaa neljään asti. - Aamulla kuulostelin, kun talon emäntä laitteli aamukahvia. Juotiin aamukahvit ja turistiin jonkin aikaa. Aamulla lähdettiin ajaan kohti kotia. Haihatuksen emännälle ja isännälle kiitokset vieraanvaraisuudesta ja ystävällisyydestä. Tällaista lämminhenkisyyttä kohtaa aika harvoin.



Ollessani Mäntyharjulla Kaija Juurikkalan Valoateljeessa kesäkuussa, sain voimaeläimen/henkioppaan sudenkorennosta. Se lennähti ateljeehen juuri silloin, kun oli minun vuoroni esittäytyä. Kaija sanoi: "Olet herkkä ja rohkea". Niin sitähän minä kai olen. Kotona sitten sunnuntaina olin altaalla väsyneenä,sudenkorento lensi olkapäälleni. Se kävi kaiketi kiittämässä rohkeudesta. "Herkkä ja rohkea."

Osho sanoo: "Ei rohkea ole se, joka ei pelkää, vaan se, joka voittaa pelkonsa. Precious Life 💖











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kärpänen katossa 2

  Minun todellisuuteni sinun todellisuuttasi vasten! Laukaa läksy 6.11. 2023 Hei taas! Olen se tunnettu kärpänen katossa. Muistanette...